Arkivverket i Tromsø

tomSamisk arkiv

Kautokeino med kirka i bakgrunnen norsk språkversjonsamisk språkversjon
  Guovdageainnu-stuimmit - 1852 ›› Lihkadus Guovdageainnus ›› Læstadianisma
 

 

Læstadianisma

Læstadianisma lei oskku ja protestánttalaš lihkadus mii čuožžilii Davvi-Kálohtas 1800-logu gaskkamuttuin. Lihkadus oaččui vuođđudeaddji nama, ruoŧŧelaš báhpa Lars Levi Læstadius (1800-1861).

Læstadius riegádii Jäckvikas Bihttám Sámis, eadni lei sápmelaš ja áhčči fas boares báhpasogas. Læstadius logai maiddái báhppan, ja son šattai Eanodaga suohkanbáhppan 1826:s.

Læstadius anii ”jápma oskku” oskku stuorámus čuolbman, namalassii dan ahte olbmot eai lean ožžon Bassi Vuoiŋŋa, ja danne eai lean ”gohccán”. 1844:s vásihii son maiddái duođalaš persovnnalaš moriidusa maid gilvigođii ii duššefal iežas suohkanis, muhto maiddái lagas suohkaniin.

Sámegiella ja Suomagiella

Su searvegottis eai lean go moattis geat ipmirdedje ruoŧagiela. Dábálaččat sárdniduvvui sámegillii ja suomagillii. Sámegiela lei Læstadius mánnán juo oahppan. Suomagiella šattai dađistaga su sárdnidangiellan ja dan árvu šattai “bassi giellan”, sámegiella fas lei “váimmu giella”.

Olmmoš- ja servodatoaidnu

Læstadiusa servodatoaidnu ja olmmošoaidnu báinnii su moriidusa oskkolaš hábmema. Son lei pietista, ja deattuhii morálalaš billašumi. Latiidna čállosisttis ”Crapula Mundi” (1843) čuoččuha son ahte morálalaš billašupmi boahtá das go Ipmilosku álmmehuvvá, ja olbmuid stuibmideamit lea morálalaš billašuvvama dovdomearkan. Son garrasit earuha buori ja bahá, moriiduvvomiid ja moraškeahtes olbmuid, ja deattuha ahte vuoiŋŋalaš ođđasis riegádeaddjit galget doaibmat báhpagoddin. Olmmošlaš dovddut (pašuvnnat) leat oskkolaš olbmo guovddáš positiiva dovdomearkkat maid Læstadius čilge oskkufilosofalaš čallosis ”Dårhushjonet” (1852).

Jorgalus

Læstadius deattuhii jorgalusa dovddolaš beliid, árbmu ja gáhtamuš galggai dovdot. Jorgalus mearkkašii maiddái čiekŋalis sielu guorahallama. Árpmus leat golbma dási: gáhtamuš, ráŋggáštus ja buorádus ja dasto ođđasis riegádeapmi. Suttu dovddastus čierrumiin ja šuohkkimiin galggai dáhpáhuvvat almmolaččat. Su earru moraškeahtes olbmuid ja ođđasis riegádeddjiid gaskka lei loahpalaš. Bassi vuoigŋa duddjui ođđasis riegádeddjiid váimmuin, ja sii ledje ”vuoiŋŋalaš báhpat” geain lei riekti čoavdit olbmuid suttus ja cealkit sidjiide Ipmila árpmu. Sii maiddái dárkilit gažadedje su guhte gáhtamušastis bokte lei sielu heađi siste.

Lihkadus

Læstadius anii iežas doaibman neavvut ja dubmet. Sus lei Lovalaš sárdnidanvuohki mii lea sakka garraset, ja mas ledje olu nanu symbolat áinnas árgabeaieallimis. Son dávjá ovddidii oainnuid searvegoddái konkrehta gažaldagaid bokte mii ealáskahtii sártni. Dannego dáguhii čájehit dovdduid ja oažžut sieluid lihkahussii, ja go suttu ándagassii addojupmi attii ekstáhtalaš ilu, geavahuvvui oskku lihkahus dahje ekstása.

Mearkkašupmi árgabeaieallimii

Lihkadusas ii lean dušše mearkkašupmi oskku eallimii muhto maiddái árgabeaivái, erenoamážit go ”gohccán olbmot” dahke buorádusa. Læstadius gáibidii ođđa ja buoret eallinvuogi. Jugešvuohta mii ovdal lei leamaš váttisvuohtan ja maid Læstadius anii suddun Ipmila vuostá, nogai goasii oalát. Maiddái máilmmálaš rihkkumat dego boazosuolavuohta unnui.

Leavvan Davvi-Norgii

Læstadianisma leavvagođii Davvi-Norgii 1840 jagiid loahpas. Dalle sáddejuvvojedje dohko sárdneolbmát, muhto sii eai riekta nagodan oažžut fárrui olbmuid. Váldogeainnut šadde Guovdageaidnu, Ivgu ja Ivvárstáđit. Lihkadus bekkii vuohččan Guovdageainnus, muhto doppe ii ceavzán nu guhká maŋŋel 1852 dáhpáhusaid. Danne bisánii Læstadianisma Davvi-Norggas Áltái, Ivgui ja Ivvárstáđiide. Lihkadus leavai erenoamážit sámi- ja kveanagielat álbmogii Norggas ja Ruoŧas. Suomas leat searvegottit miehtá riikka, muhto maiddái doppe lea lihkadus gievrramus davvin.

Bieđganeapmi

Vuosttaš bieđganeapmi dáhpáhuvai 1901:s. Dál leat Norggas golbma iešguđetlágán váldosuorggi: Vuosttašriegádeaddjit (Periánat), Ivgusuorgi (Erikánat) ja Nuortalæstadiánat (Boareslæstadiánat). Váldonákkut leat das geain galgá leat riekti addit oahppanjuolggadusaid, lea go vuosttašriegádeddjiid searvegoddi vai maiddái earáin, ja gástagažaldat. Ivgulaččat doalahit árbesuttu oahpu, danne gásttašahttet njuoratmánáid nu jođánit go vejolaš. Oppalaččat sáhttá dadjat ahte oahpa njuolggadusat leat dat mat earuhit Vuosttašriegádeddjiid Boareslæstadiánain, ja gástagažaldat earuha Ivgusuorggi eará surggiin.